3Muovin kiertotalouden parantaminen infra- ja viherrakentamisessa

Mitä nyt tehdään?

• 17.1.2025

  Selvitys infratyömaiden muovijätteen kierrätyksestä

  Näytä lisätiedot

  Kaakkois-Suomen ja Turun ammattikorkeakoulujen opiskelijat tekevät projektityönä PlastLIFE -hankkeelle selvitystä infratyömaiden muovijätteen hyödyntämismahdollisuuksista. Projektin tavoitteena on selvittää, miten infratyömailta poistettavia vanhoja muovirakenteita voidaan hyödyntää sekä voidaanko niille löytää vastaanottajia ja hyödyntäjiä Suomessa. Projektityössä kartoitetaan aluksi muovijätteen vastaanottajia, -käsittelijöitä ja -hyödyntäjiä sekä selvitetään, miten Helsingin kaupungin infratyömaiden muovijätteen kierrätysastetta voidaan parantaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

• 28.2.2025

  Puretun tekonurmen jatkokäsittelyn pilotointi

  Näytä lisätiedot

  Osana PlastLIFE -hanketta Helsingin kaupunki pilotoi kesällä 2024 yhteensä viideltä kaupungin kentältä purettavan tekonurmimaton jatkokäsittelyratkaisuja. Tavoitteena oli löytää uudenlaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat kiertotalouden periaatteita.

  Pilotissa hyödynnettiin dynaamista hankintajärjestelmää (DPS). Kyseessä on järjestelmä, johon yritykset voivat liittyä koko menettelyn keston ajan, mikäli täyttävät määritetyt soveltuvuuskriteerit. Järjestelmän minikilpailutukset käydään liittyneiden yritysten kesken. Helsingin tekonurmien purkua koskeva DPS on voimassa 24 kk, jonka aikana järjestetään useampi minikilpailutus. DPS-järjestelmässä yksittäisten kohteiden kilpailutus on nopeampaa ja vaivattomampaa muihin hankintamenetelmiin verrattuna. Lisäksi kiertotalousvaatimuksia on mahdollista kiristää kilpailusta toiseen järjestelmän voimassaolon aikana.

  Vuoden 2024 pilottihankkeissa minimivaatimuksena oli, että tekonurmen täytteenä oleva hiekka ja kumirouhe erotellaan tekonurmesta ja toisistaan. Täydet laatupisteet sai, mikäli tarjous täytti alla olevat vaatimukset:

  • Tekonurmimaton muovit kierrätetään pyrolyysin tai mekaanisen prosessin avulla
  • Täyteaineet käytetään uudestaan samaan käyttötarkoitukseen tai vastaavaan

  Muut kriteerit koskivat mm. vaarallisen jätteen osuutta, ympäristövaikutusten seurantaa sekä toimintamallin skaalautuvuutta.

  Laatupisteiden enimmäismäärä oli 80, hintapisteiden 20.

  Toimijaksi valittiin tanskalainen Re-Match, joka on tekonurmien kierrätykseen erikoistunut yritys. Yrityksen laitoksella tekonurmen hiekka ja kumirouhe erotellaan, puhdistetaan ja toimitetaan uudelleenkäyttöön samaan käyttötarkoitukseen. Nukkalanka, sekä mahdollisesti taustakangas, kierrätetään mekaanisesti.

  Aiheesta voi lukea lisää täällä.

Mitä on tehty?

• 13.12.2024

  Tekonurmimattojen käsittelyyn liittyvä kansallinen selvitys

  Näytä lisätiedot

  Osana PlastLIFE -hanketta teetettiin käytöstä poistettujen tekonurmimattojen hyödyntämiseen liittyvä selvitys. Selvityksessä koottiin kokemuksia tekonurmien uudelleenkäytöstä sekä kartoitettiin Suomesta ja muualta Euroopasta löytyviä kierrätys- ja loppukäsittelyratkaisuja. Lisäksi selvitettiin eri ratkaisuihin liittyviä haasteita sekä sitä, minkälaisia työmenetelmiä eri ratkaisut edellyttävät kenttien purkuvaiheessa. Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy ja työtä ohjasivat Helsingin lisäksi Espoon, Vantaan, Lahden, Tampereen ja Oulun kaupungit, Palloliitto, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu sekä Tukes.

  Selvityksestä laadittu raportti löytyy täältä.

• 26.11.2024

  Tekonurmien kiertotalous Helsingissä -webinaari

  Näytä lisätiedot

  Helsingin PlastLIFE -hanke järjesti webinaarin, jossa jaettiin ajankohtaista tietoa kaupungin kiertotaloustoimista tekonurmien hankinnoissa ja käytöstä poistettujen tekonurmien käsittelystä ja hyödyntämisestä. Webinaariin osallistui 56 henkilöä.

• 31.05.2024

  Analyysi tekonurmien merkittävimmistä elinkaarivaikutuksista

  Näytä lisätiedot

  Helsingin kaupunki teetti selvityksen tekonurmimattojen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Selvityksen tulokset osoittivat, että suurin osa (64-88 %) tekonurmimattojen elinkaaren aikaisista päästöistä aiheutuu tekonurmen alaisen joustokerroksen materiaaleista. Näihin voidaan vaikuttaa tekonurmen hankinnassa.

• 10.04.2024

  Uusiomuovia putkiin -aamukahvitilaisuus

  Näytä lisätiedot

  PlastLIFE järjesti yhdessä Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman, Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen, Uudenmaan kiertotalouslaakson
  sekä 4Recycling-ekosysteemin kanssa rakentamisen ja muovialan ammattilaisille tarkoitetun Uusiomuovia putkiin -aamukahvitilaisuuden. Tilaisuuden teemana oli kierrätysmuovin käyttö rakentamisen putkissa. Tilaisuuteen osallistui 20 ihmistä.

• 09.04.2024

  Muoviaiheinen webinaari kaupungin henkilöstölle

  Näytä lisätiedot

  PlastLIFE järjesti yhdessä BaltiPlast -hankkeen kanssa kaupungin henkilöstölle suunnatun muoviaiheisen webinaarin. Tilaisuudessa kuultiin muoviin liittyvistä kansallisista tavoitteista ja PlastLIFE -hankkeesta, Helsingin kaupungille tehdystä muovijäteselvityksestä sekä tekonurmiin liittyvästä kehitystyöstä, minkä lisäksi kuultiin esimerkkejä muista kaupungeista.

  Tilaisuuteen osallistui 216 ihmistä.

• 23.08.2023

  Helsingin puisto- ja katurakentamisen muovivirtaselvitys

  Näytä lisätiedot

  Aalto-yliopiston diplomityönä tehtiin selvitys, jossa kartoitettiin Helsingin katu- ja puistorakentamisessa käytettäviä eri muovityyppejä, niiden määriä ja käyttötarkoituksia. Tavoitteena oli tunnistaa volyymiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät muovituotteet. Näiden osalta selvitettiin edelleen mahdollisuuksia vähentää tuotteiden käyttöä sekä korvata niitä kierrätysmuovilla tai muilla materiaaleilla.

  Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimpiä kaupungin infrarakentamisessa käytettäviä muovituotteita ovat suodatinkankaat sekä erilaiset suojaputket.

  Suodatinkankaiden osalta havaittiin turhaakin käyttöä, koska kangasta suunnitellaan käytettäväksi myös rakenteissa, joissa sitä ei tarvita. Toisinaan suodatinkangas on voitu jättää suunnitelmista pois, mutta urakoitsija on asentanut kankaan tästä huolimatta noudattaen vanhoja käytäntöjä. Selvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan nykyinen toimintapa suodatinkangasta käytettäessä johtaa tilanteeseen, jossa suodatinrakenteen CO2-päästöt ovat suuremmat kuin aiemmin käytetyllä suodatinhiekkakerrosrakenteella. Kaupunkia suositeltiinkin laatimaan ohjeistus tai tarkistuslista sellaisista tilanteista, joissa suodatinkankaan voisi jättää rakenteista pois. Työssä ehdotettiin myös, että suunnittelijoiden ja rakentajien välistä viestintää tulisi parantaa.

  Suojaputkien osalta työssä selvitettiin kierrätysmuovin käyttöä. Markkinoilta ei toistaiseksi löydy juuri lainkaan kierrätysmuovista valmistettuja putkia. Mahdollisia syitä tähän ovat kysynnän puute sekä sertifiointiin liittyvät vaatimukset. Työn aikana selvisi myös, että muovien kierrätyksen ympäristövaikutuksista on saatavilla ristiriitaista tietoa. Johtopäätöksinä todettiin, että asiassa voisi olla viisainta edetä kokeilujen kautta ja samalla seurata tekniikoiden sekä markkinoiden kehittymistä.

  Helsingin katu- ja puistohankkeiden muovivirtaselvitykseen voi tutustua täällä.