Hyppää sisältöön
Rakentaminen /

3Muovin kiertotalouden parantaminen infra- ja viherrakentamisessa

Kuva: Jussi Hellsten, Helsinki Marketing

Eteneminen

Aikataulussa
  • Ei aloitettu
  • Suunnittelu
  • Toteutus
  • Valmis

Virallinen nimi

Osallistutaan kansallista muovitiekarttaa toteuttavaan hankkeeseen, jossa Helsingin tavoitteena on parantaa muovin kiertotaloutta infra- ja viherrakentamisessa; yhtäältä luovutaan tarpeettomasta muovin käytöstä ja toisaalta selvitetään mahdollisuuksia korvata neitseellistä muovia kierrätysmuovilla tai muilla materiaaleilla.
• kartoitetaan volyymin, ympäristövaikutusten ja kiertotalouden näkökulmasta merkittävimmät muovivirrat kaupungin infra- ja viherrakentamisessa
• analysoidaan hankesuunnittelun ja rakentamisen hankinnan prosesseja ja tunnistetaan materiaalien käytön kannalta keskeiset päätöksenteon vaiheet
• pilotoidaan rakentamisessa muovin käytön vähentämiseen, kierrätysmuovin tai muiden materiaalien hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja
• muokataan rakentamisen suunnittelua ja hankintaa koskevaa ohjeistusta edellisten vaiheiden pohjalta
• viestitään tuloksista ja koulutetaan henkilökuntaa
(Toimenpideohjelman mukaisesti)

Muovi on kevyt ja kestävä materiaali, joka soveltuu moniin käyttötarkoituksiin rakentamisessa. Muovi valmistetaan tällä hetkellä kuitenkin fossiilisista raaka-aineista, mistä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi erityisesti maaperään sijoitettavat synteettiset rakenteet voivat kuluessaan ja hajotessaan muodostaa mikromuoveja, jotka ympäristöön levitessään vahingoittavat niin luontoa kuin ihmisten terveyttä. Näistä syistä onkin tarpeen tarkastella erilaisten muovituotteiden käyttöä rakentamisessa ja etsiä toimintatapoja ja ratkaisuja, joiden avulla voidaan edistää muovin kiertotaloutta ja vähentää muovin haitallisia vaikutuksia.

Helsingin kaupunki osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan PlastLIFE -hankkeeseen, joka toteuttaa Suomen kansallista muovitiekarttaa. Helsingin osahankkeessa pureudutaan muovin käyttöön kaupungin infra-, viher- ja liikuntapaikkarakentamisessa. Hankkeen myötä pyritään lisäämään kaupungin infra- ja viherrakentamisen parissa työskentelevän henkilöstön ymmärrystä muoviin liittyvistä haasteista ja kiertotaloustavoitteista.

Logo_EU_disclaimer

Mittarit

Koulutuksiin osallistuneiden lukumäärät

Koulutustilaisuuksien määrä

Neitseellisen muovin väheneminen/korvautuminen pilottikohteissa

Pilottikohteiden määrä

Tehtävät

Mitä nyt tehdään?

  • Tehtävä31.5.2024

    Analyysi tekonurmien merkittävimmistä elinkaarivaikutuksista

    Helsingin kaupunki teettää selvityksen tekonurmimattojen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.

  • Tehtävä30.9.2024

    Puretun tekonurmen jatkokäsittelyn pilotointi

    Osana PlastLIFE -hanketta Helsingin kaupunki pilotoi kesällä 2024 yhteensä viideltä kaupungin kentältä purettavan tekonurmimaton jatkokäsittelyratkaisuja. Tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat kiertotalouden periaatteita. Aiheesta voi lukea lisää täällä.

  • Tehtävä30.9.2024

    Tekonurmimattojen käsittelyyn liittyvä kansallinen selvitys

    Osana PlastLIFE -hanketta teetetään käytöstä poistettujen tekonurmimattojen uusiokäyttöön ja kierrätykseen liittyvä selvitys. Selvityksessä kootaan kokemuksia tekonurmien uusiokäytöstä sekä kartoitetaan Suomesta ja muualta Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja. Lisäksi selvitetään eri ratkaisuihin liittyviä haasteita sekä sitä, minkälaisia työmenetelmiä eri ratkaisut edellyttävät kenttien purkuvaiheessa. Selvityksen toteuttaa Ramboll Finland Oy ja työtä ohjaavat Helsingin lisäksi Espoon, Vantaan, Lahden, Tampereen ja Oulun kaupungit, Palloliitto, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu sekä Tukes.

    Aiheesta voi lukea lisää täällä.

Mitä on tehty?

  • Tehty10.04.2024

    Uusiomuovia putkiin -aamukahvitilaisuus

    PlastLIFE järjesti yhdessä Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman, Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen, Uudenmaan kiertotalouslaakson
    sekä 4Recycling-ekosysteemin kanssa rakentamisen ja muovialan ammattilaisille tarkoitetun Uusiomuovia putkiin -aamukahvitilaisuuden. Tilaisuuden teemana oli kierrätysmuovin käyttö rakentamisen putkissa. Tilaisuuteen osallistui 20 ihmistä.

  • Tehty09.04.2024

    Muoviaiheinen webinaari kaupungin henkilöstölle

    PlastLIFE järjesti yhdessä BaltiPlast -hankkeen kanssa kaupungin henkilöstölle suunnatun muoviaiheisen webinaarin. Tilaisuudessa kuultiin muoviin liittyvistä kansallisista tavoitteista ja PlastLIFE -hankkeesta, Helsingin kaupungille tehdystä muovijäteselvityksestä sekä tekonurmiin liittyvästä kehitystyöstä, minkä lisäksi kuultiin esimerkkejä muista kaupungeista.

    Tilaisuuteen osallistui 216 ihmistä.

  • Tehty23.08.2023

    Helsingin puisto- ja katurakentamisen muovivirtaselvitys

    Aalto-yliopiston diplomityönä tehtiin selvitys, jossa kartoitettiin Helsingin katu- ja puistorakentamisessa käytettäviä eri muovityyppejä, niiden määriä ja käyttötarkoituksia. Tavoitteena oli tunnistaa volyymiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät muovituotteet. Näiden osalta selvitettiin edelleen mahdollisuuksia vähentää tuotteiden käyttöä sekä korvata niitä kierrätysmuovilla tai muilla materiaaleilla.

    Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimpiä kaupungin infrarakentamisessa käytettäviä muovituotteita ovat suodatinkankaat sekä erilaiset suojaputket.

    Suodatinkankaiden osalta havaittiin turhaakin käyttöä, koska kangasta suunnitellaan käytettäväksi myös rakenteissa, joissa sitä ei tarvita. Toisinaan suodatinkangas on voitu jättää suunnitelmista pois, mutta urakoitsija on asentanut kankaan tästä huolimatta noudattaen vanhoja käytäntöjä. Selvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan nykyinen toimintapa suodatinkangasta käytettäessä johtaa tilanteeseen, jossa suodatinrakenteen CO2-päästöt ovat suuremmat kuin aiemmin käytetyllä suodatinhiekkakerrosrakenteella. Kaupunkia suositeltiinkin laatimaan ohjeistus tai tarkistuslista sellaisista tilanteista, joissa suodatinkankaan voisi jättää rakenteista pois. Työssä ehdotettiin myös, että suunnittelijoiden ja rakentajien välistä viestintää tulisi parantaa.

    Suojaputkien osalta työssä selvitettiin kierrätysmuovin käyttöä. Markkinoilta ei toistaiseksi löydy juuri lainkaan kierrätysmuovista valmistettuja putkia. Mahdollisia syitä tähän ovat kysynnän puute sekä sertifiointiin liittyvät vaatimukset. Työn aikana selvisi myös, että muovien kierrätyksen ympäristövaikutuksista on saatavilla ristiriitaista tietoa. Johtopäätöksinä todettiin, että asiassa voisi olla viisainta edetä kokeilujen kautta ja samalla seurata tekniikoiden sekä markkinoiden kehittymistä.

    Helsingin katu- ja puistohankkeiden muovivirtaselvitykseen voi tutustua täällä.

Teema

Kestävän kehityksen tavoitteet

Vastuuorganisaatiot

Aikajänne

1.1.2023 → 31.12.2026
Tietoja päivitetty 16.05.2024

Miten tämä toimenpide vaikuttaa tavoitteeseen?