Hyppää sisältöön

Muovivirtaselvitys tuotti tietoa infrarakentamisen muovien käytöstä

Aalto-yliopistossa valmistui diplomityö, joka selvitti Helsingin katu- ja puistohankkeissa käytettäviä muovimääriä ja -laatuja. Työ tehtiin osana Helsingin kaupungin PlastLIFE-osahanketta.

Osana Helsingin PlastLIFE-osahanketta Aalto-yliopiston opiskelija Bo Telén selvitti diplomityössään Helsingin katu- ja puistohankkeiden muovivirtoja.

Diplomityössä käytiin läpi kaupungin infrarakentamisen suunnitteluohjeistoa sekä Ramboll Finland Oy:n aikaisemmin tekemän FORE-analyysin aineistoa, johon on kerätty tietoa kaupungin katu- ja puistorakentamisessa vuosittain käytettävistä materiaalimääristä. Rambollin aineistosta poimittiin 12 katu- ja puistorakentamisen kohdetta tarkempaan muovivirtatarkasteluun. Tämän lisäksi työhön haastateltiin kaupungin infrarakentamisen sekä YTK-osapuolten eli yhteisen kunnallisteknisen työmaasopimuksen asiantuntijoita muovien käyttöön ja käytäntöihin liittyen.

Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimpiä kaupungin infrarakentamisessa käytettäviä muovituotteita ovat suodatinkankaat sekä erilaiset suojaputket.

Suodatinkankaiden osalta havaittiin turhaakin käyttöä, koska kangasta suunnitellaan käytettäväksi myös rakenteissa, joissa sitä ei tarvita. Toisinaan suodatinkangas on voitu jättää suunnitelmista pois, mutta urakoitsija on asentanut kankaan tästä huolimatta noudattaen vanhoja käytäntöjä. Selvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan nykyinen toimintapa suodatinkangasta käytettäessä johtaa tilanteeseen, jossa suodatinrakenteen CO2-päästöt ovat suuremmat kuin aiemmin käytetyllä suodatinhiekkakerrosrakenteella. Kaupunkia suositeltiinkin laatimaan ohjeistus tai tarkistuslista sellaisista tilanteista, joissa suodatinkankaan voisi jättää rakenteista pois. Työssä ehdotettiin myös, että suunnittelijoiden ja rakentajien välistä viestintää tulisi parantaa.

Suojaputkien osalta työssä selvitettiin kierrätysmuovin käyttöä. Markkinoilta ei toistaiseksi löydy juuri lainkaan kierrätysmuovista valmistettuja putkia. Mahdollisia syitä tähän ovat kysynnän puute sekä sertifiointiin liittyvät vaatimukset. Työn aikana selvisi myös, että muovien kierrätyksen ympäristövaikutuksista on saatavilla ristiriitaista tietoa. Johtopäätöksinä todettiin, että asiassa voisi olla viisainta edetä kokeilujen kautta ja samalla seurata tekniikoiden sekä markkinoiden kehittymistä.

Diplomityön pohjalta kaupunkiympäristön toimialalla on tarkoitus seuraavaksi päivittää katu- ja puistorakentamista ohjaavia asiakirjoja siten, että ne ohjaavat tarkempaan harkintaan suodatinkankaiden käytössä.

Tutustu Bo Telénin diplomityöhön tästä linkistä.

Kuva: Susa Junnola