Suomessa on satoja tekonurmikenttiä, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen mukaisesti. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille tekonurmille ei ole tällä hetkellä käytössä kestäviä käsittelytapoja Suomessa. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut. Myös mattoihin sisältyvät muut täyteaineet, kuten kumirouhe ja hiekka, sekä lisäaineet, kuten UV-suoja-aineet ja palonestoaineet, hankaloittavat käsittelyä.
Helsingin, Espoon, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä teettämässä selvityksessä tutkittiin, millaisia vaihtoehtoja tekonurmien hyötykäytölle on. Suurilla kaupungeilla on merkittävä tarve saada kestäviä toimintamalleja tekonurmien kierrätykseen ja toisaalta myös vastuu tuoda hyviä hankintakäytäntöjä esiin. Selvityksen toteutti Ramboll.
Monista muoveista valmistetut tekonurmet vaikeita kierrättää
Korkeamman laatutason pelikentiltä siirrettyjä käytettyjä tekonurmimattoja käytetään jo nyt uudestaan matalamman laatutason harjoituskentillä ja muissa kohteissa kuten koulujen pihoilla, leikkipaikoilla tai frisbeegolfratojen heittopaikoilla. Uudelleenkäytöllä on merkittävä rooli tekonurmien koko potentiaalin hyödyntämisessä, koska siten tekonurmeen käytetyt materiaalit ja valmistamiseen tarvittu työ hyödynnetään täysimittaisesti. Uusiokäytön haasteena on kuitenkin maton venyminen ja uudelleen asentaminen sekä täyteaineiden leviäminen. Uudelleenkäyttö ei kuitenkaan ratkaise käytettyjen tekonurmien jäteongelmaa, koska uudelleenkäytönkin jälkeen tekonurmen materiaali olisi tärkeää saada kiertoon.
Tekonurmimattojen materiaalit olisi myös mahdollista kierrättää uusiksi raaka-aineiksi, mutta aina ei ole tiedossa, mitä kaikkia materiaaleja ja muovilaatuja matoissa on. Yhden muovilajin matot olisivat helpoimpia kierrättää, ja raaka-aineelle olisi paremmin kysyntää kuin useamman muovilajin sekoitemateriaalille. Mikäli tulevaisuudessa tekonurmimatot voidaan valmistaa vain yhdestä muovista, materiaalikierrätys helpottuu.
Tekonurmiselvityksen mukaan uusittavien tekonurmien määrä ei riitä Suomessa siihen, että maahan olisi kannattavaa perustaa oma tuotantolaitos tekonurmien kierrätystä varten. Suomesta puuttuu esimerkiksi täyteaineiden erottelua tai maton kierrätystä tekevät yritykset kokonaan. Kun tekonurmi tulee käyttöikänsä päähän ja se haluttaisiin hyödyntää raaka-aineena uuteen käyttöön, ei kierrätystä voi siis tehdä Suomessa. Muualla Euroopassa on tekonurmimateriaalin kierrättämiseen erikoistuneita mekaanisia käsittelylaitoksia, mutta materiaalin kuljettaminen ulkomaille aiheuttaa kustannuksia ja päästöjä ja vaatii jätesiirtolupaa. Tällä hetkellä edullisin vaihtoehto tekonurmien hyödyntämiseen Suomessa on niiden polttaminen energiaksi.
Purkupilotit tuovat käytännön tietoa nykytilasta
Helsinki käynnisti keväällä 2024 purettavien tekonurmien kiertotalousratkaisujen pilotoinnin, jossa etsitään markkinoilta kestäviä toimintamalleja poistokuntoisten tekonurmien hyötykäytölle. Pilotoinnit toteutettiin tekonurmikenttien peruskorjaustöiden ohessa. Pilotoinnista saadut kokemukset tulevat täydentämään kansallista selvitystyötä. Pilotoinnin tulokset saadaan keväällä 2025.
EU:n asetus määrää, että kumirouhetäytettä ei saa myydä ja asentaa uusille kentille enää vuoden 2031 jälkeen. Helsinki on ennakoinut kieltoa korvaamalla uusilla kentillä kumirouheen biopohjaisilla täyteaineilla ja selvittämällä niiden käyttökokemuksia. Kokeilussa olevia täyteaineita ovat muun muassa puurouhe, oliivikivirouhe ja erilaiset pinnoitetut hiekat. Kumirouheen leviämistä kentältä ympäristöön on myös pyritty vähentämään erilaisin toimin.
Helsinki edistää muovin kiertotaloutta
Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää kiertotalousratkaisuja ja tukea päästöjen vähentämisen lisäksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävää käyttöä. Kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmassa kaupunki pyrkii löytämään keinoja edistää muovin kiertotaloutta erityisesti infra-, viher- ja liikuntapaikkarakentamisessa. Toimenpiteen edistymistä vauhdittaa kansallinen EU LIFE -rahoitteinen PlastLIFE-hanke, jossa Helsinki on mukana.
Kuva: Veera Laanti - Käpylän urheilupuistossa uusittiin tekonurmea kesällä 2024.
