Helsingin kaupunkistrategia 2021-2025 on asettanut Helsingille kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2030. Ilmastonäkökulma tulee huomioida erityisesti kaupunkirakentamisessa, liikkumisessa ja energiaratkaisuissa. Sähköautoinfran kehittäminen nähdään tärkeänä toimenpiteenä älykkään liikenteen edistämisessä. Digitalisaation mahdollisuuksia halutaan hyödyntää kaupungin kehittämisessä.
Euroopassa on havahduttu vihreän siirtymän ja digitalisaation haasteisiin, joita ovat teknologioiden tarvitsemien ns. kriittisten materiaalien rajallisuus sekä niihin liittyvät yksipuoliset toimitusketjut ja keskinäisriippuvuudet. Euroopan komissio hyväksyi 16.3.2023 kriittisiä raaka-aineita koskevan säädösehdotuksen COM/2023/160, jonka tavoitteena on varmistaa kriittisten raaka-aineiden turvattu, monipuolinen, kohtuuhintainen ja kestävä saanti EU:ssa.
Ramboll Finland Oy teki loppuvuodesta 2023 Helsingin kaupungille selvityksen koskien kaupungin hankintaryhmien sisältämiä strategisia raaka-aineita.
Selvityksessä paneuduttiin sellaisiin strategisia raaka-aineita sisältäviin tuoteryhmiin, joiden katsottiin olevan Helsingin kaupungin hankinnoissa olennaisia. Työssä tarkasteltiin pääosin emoyhtiön tekemiä hankintoja. Selvitystä varten haastateltiin kaupungin hankinta-asiantuntijoita sekä muita asiantuntijoita. Lisäksi työssä on hyödynnetty kirjallisuudesta saatavia tietoja sekä Rambollin omaa asiantuntemusta.
Selvitykseen valittiin ajoneuvot, ajoneuvojen latausinfra, aurinkopaneelit, lämpöpumput, ICT-laitehankinnat (puhelimet, tabletit, tietokoneet) sekä robotiikka. Tuotteiden osalta selvitettiin vuosittaisia hankintamääriä ja näihin mahdollisesti odotettavia muutoksia. Lisäksi tuotteille tehtiin vaikuttavuusarviointia selvittämällä ja laskemalla mahdollisuuksien mukaan tuotteiden sisältämien strategisten raaka-aineiden määriä sekä arvioimalla tuotteiden merkitystä huoltovarmuuden kannalta.
Strategisten raaka-aineiden kierrätyksen näkökulmasta tarkempaan tarkasteluun valikoituivat ICT-laitteet ja ajoneuvot. Molemmat tuoteryhmät kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Ajoneuvojen ja akkujen kierrätystä tehdään Suomessa, ja käytössä on käsittelymenetelmiä, joilla akkujen sisältämiä strategisia raaka-aineita voidaan saada talteen. Vuonna 2023 voimaan tullut EU:n akkuasetus asettaa tavoitteet kierrätettyjen akkujen sisältämien materiaalien talteenotolle sekä kierrätettyjen materiaalien käyttöosuuksille. Tämä tulee kirittämään akkujen kierrätysteknologioiden kehittämistä. Kehitteillä on myös uudenlaisia akkuteknologioita, joissa erityisen riskialttiita raaka-aineita, kuten kobolttia, pyritään korvaamaan muilla materiaaleilla.
ICT-laitteet sisältävät useita eri mineraaleja ja metalleja. Yksittäisten materiaalien pienet määrät vaikeuttavat kuitenkin niiden talteenottoa ja kierrättämistä. Lisähaasteen muodostaa se, ettei ICT-laitteita ole toistaiseksi lähtökohtaisesti suunniteltu kierrättämisen näkökulmasta. ICT-laitteiden sisältämien strategisten raaka-aineiden erottelulle ja talteenotolle on kehitetty erilaisia menetelmiä, mutta niiden taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa mm. niiden energiaintensiivisyys, hinta sekä soveltuvuus erilaisille metalleille. Suomessa elektroniikkajätteen kierrätys ja käsittely on valtakunnallisesti järjestetty, mutta metallien talteenottoon ei ole olemassa vielä viimeisteltyä kokonaisprosessia tai kaupallisia toimijoita.
Selvityksen pohjalta työssä annettiin suosituksia sille, miten Helsingin kaupunki voi omissa hankinnoissaan edistää strategisten raaka-aineiden kestävää käyttöä ja kiertotaloutta. Ensinnäkin on tärkeää hankkia pitkäikäisiä, korjattavia tuotteita. Hankinnoissa olisi hyvä myös mahdollisuuksien mukaan suosia tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätettyjä raaka-aineita. Tärkeäksi työkaluksi nostettiin lisäksi hankintapolitiikat ja ohjeet, joiden avulla voidaan mm. ohjata tuotteiden valintaa, elinkaarta ja käytöstä poistoa sekä optimoida hankintaprosesseja.
Hankintavaiheen markkinavuoropuhelu on hyvä tapa viestiä markkinoille kaupungin tavoitteista, saada tärkeää tietoa tarjolla olevista ratkaisuista ja mahdollisuuksista sekä tunnistaa potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Selvityksessä luotiinkin kattava lista kysymyksistä, joita markkinavuoropuhelussa voidaan esittää.
Viimeisenä suosituksena esitettiin pienen mittakaavan pilotointia. Pilottihankkeiden avulla kaupunki saa käytännön kokemusta uudenlaisista tuotteista ja palveluista sekä rohkaisee toimijoita kehittämään ja tarjoamaan luovia ratkaisuja.
Raporttiin voi tutustua täällä.