Kuvaus
Toimenpiteen tavoitteena on pyrkiä löytämään ulkokalusteille mahdollisimman kestäviä ja helposti huollettavia materiaaleja, jotka mahdollistavat tuotteille pitkän eliniän. Näin voidaan vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteen syntyä ja tätä kautta tuotteen koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Yksi tarkastelun kohde on erilaiset kierrätys- ja komposiittimateriaalit.
Kaupunki on tilannut konsulttityönä selvityksen koskien ulkokalusteissa käytettävien vaihtoehtoisten materiaalien elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. Selvityksen kohteena olivat penkit ja turva-alustat.
Selvitettäviksi ulkokalusteiksi valittiin penkit niiden suuren hankintavolyymin ja kovan kulutuksen vuoksi. Moni penkeissä käytetty materiaali kuluu helposti ja kestää helposti ilkivaltaa. Rikkoutuneita osia on hankala korjata, jolloin koko penkki joudutaan usein vaihtamaan. Turva-alustat otettiin mukaan, koska haluttiin selvittää niissä käytettävien materiaalien elinkaarivaikutukset sekä materiaalien mahdolliset päästöt mikromuovien osalta.
Jokaisen materiaalin osalta ympäristövaikutuksia tarkasteltiin niiden elinkaaren eri vaiheissa: valmistaminen (ml. raaka-aineiden hankinta ja tuotteen valmistus), käyttö (mm. materiaalien kestävyys ja korjattavuus, huoltotarpeet) sekä käytön jälkeinen aika (uudelleenkäyttömahdollisuudet, kierrätettävyys). Jokaisen materiaalin osalta eri vaiheet pisteytettiin ja laskettiin yhteen, jolloin saatiin arvo koko elinkaaren aikaisille ympäristövaikutuksille.
Penkkien materiaalien osalta elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnista parhaimmat pisteet sai suurtiheyspolyeteeni (HDPE). Sen valmistuksesta aiheutuvat päästöt arvioitiin kohtalaisen pieniksi, minkä lisäksi materiaalin käytettävyys ja kierrätettävyys ovat hyviä. Muita hyviä pisteitä saaneita materiaaleja olivat Resysta –komposiitti, ruostumaton teräs ja Accoya –puu.
Turva-alustojen osalta parhaat pisteet sai puuhake. Sen valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat alhaiset ja kierrätettävyys kohtalainen. Materiaalin käytettävyys arvioitiin kuitenkin heikoksi, mihin vaikuttavat pääosin mahdolliset esteettömyysvaatimukset, materiaalin leviäminen ympäristöön sekä tiheä huoltotarve. Seuraavaksi parhaat pisteet saivat turvasora ja –hiekka sekä paikalla valettu turva-alusta.
Selvityksen johtopäätöksinä todettiin, että materiaalien valinnassa ensisijaista on pitkäikäisyys ja valmistuksen alhaiset päästöt. Materiaalien kierrätettävyydellä voidaan myös vähentää elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.
Jatkotoimenpiteet:
Selvityksessä tuotiin esille penkkien alla käytettävien betonialustojen ympäristövaikutukset. Alustojen käyttö on usein tarpeellista esteettömyyden varmistamiseksi. Tukeva alusta vähentää myös kunnossapidon tarvetta. Alustojen käytön tarpeellisuus riippuu kuitenkin sijainnista ja kohteesta. Kaupunki käynnistääkin seuraavaksi suunnittelun ja ylläpidon välisen keskustelun siitä, minkälaisissa kohteissa betonialustan käytöstä voitaisiin luopua. Lisäksi selvitetään vaihtoehtoisten materiaalien, kuten vähähiilisen betonin, käyttöä alustoissa.
Tavoitteena on myös lähiaikoina pilotoida selvityksen pohjalta parhaimpia penkkimateriaaleja ja kerätä näin käytännön kokemuksia ja seurantatietoa tulevia puitehankintoja silmällä pitäen.
Lisäksi kaupunkitilaohjeen ohjekortteihin lisätään suositus turvahakkeen käytöstä leikkipaikoilla.