Kuvaus
Infrarakentaminen kuluttaa yhtäältä paljon luonnonvaroja ja synnyttää toisaalta huomattavia ylijäämävirtoja. Helsingissä näitä ylijäämävirtoja pyritään saamaan yhä tehokkaammin takaisin kiertoon. Vuodesta 2014 saakka toteutetulla massakoordinaatiolla oli vuoden 2019 loppuun mennessä säästetty yhteensä peräti 47 miljoonaa euroa ja 6,9 miljoonaa litraa polttoaineita sekä vähennetty 17 100 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2019 hyväksytyillä Kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteilla ja toimenpideohjelmalla pyritään edelleen edistämään paitsi maamassojen, myös purkujätteiden, kuten purkubetonin, hyödyntämistä maarakentamisessa.
Kaupunki on käynnistänyt oman kierrätyskasvualustan tuotannon, jonka toimintamallia ja laajuutta kehitetään. Kierrätyskasvualustaa valmistetaan mm. rakennuskohteista kuorituista pintamaista sekä kaupungin kompostoiduista viherjätteistä. Kierto- ja jakamistalouden tiekartassa on viherjätteiden käsittelyä koskevat toimenpiteet 23 ja 25.
Tämän toimenpiteen tarkoituksena on edistää myös muiden infrarakentamisen ylijäämämateriaalien uudelleen käyttöä. Näitä ovat esim. rakennuskohteista ylijääneet luonnonkivet sekä katualueiden ylläpidossa kerääntyvä käytetty hiekoitushiekka.
Kierrätyskiviryhmässä on kehitteillä taulukko, johon on tarkoitus voida syöttää tietoja rakennuskohteista yli jäävistä, hyödyntämiseen kelpaavista materiaaleista (lähinnä luonnonkivilaatoista). Taulukon avulla pyritään jakamaan tietoa käytettävistä materiaaleista ja saamaan ne uudelleen kiertoon.